HISTORIA

Petit basset griffon vendéenillä oli kauan sama rotumääritelmä kuin grand bassetilla, ainoana erona oli säkäkorkeus (34 - 38 cm). Tämä käytäntö ei kuitenkaan ollut hyvä, sillä koirat olivat osittain käyräraajaisia ja lähes yhtä raskaita kuin grand bassetit. Tästä syystä M. Abel Dezamy laati niille erilliset rotumääritelmät. Eroa selventääkseen Paul Daubigné kirjoitti: ”Petit bassettia ei saada aikaan pienentämällä yksinkertaisesti vain korkeutta, vaan pienentämällä sopusuhtaisesti mittasuhteita ja kokoa. Koiralla on luonnostaan kaikki metsästysinnon edellyttämät ominaisuudet.

KÄYTTÖTARKOITUS

Koiraa käytetään kotimaassaan Ranskassa etupäässä pienriistan metsästykseen, johon se soveltuu hitaan ajotapansa ja maastossa suojaavan karkean karvapeitteensä ansiosta. Petit soveltuu myös muulle riistalle ja se onkin erinomainen apulainen metsästettäessä aseen kanssa keskikokoisilla maa-alueilla. Periteisesti nämä koirat ovat metsästäneet ajueina tai ainakin pareittain. Suomeen rotu tuli 1970-luvun puolivälissä ja tänä päivänä se on nostanut suosiotaan vuosi vuodelta niin seura-, ajo-, jälki- kuin näyttelykoiranakin. Rodun populaatio alkaa olla jo n. 400 yksilön luokkaa Suomessa.

YLEISVAIKUTELMA

Petit on Ranskan länsiosasta Vendeenin alueelta kotoisin oleva pieni, eloisa ja vahva pitkähkörunkoinen ajava koira ja karvapeite on karkeaa ja pitkää, ei liioiteltua ja pää on erittäin ilmeikäs. Väritykseltään rotu voi olla joko yksivärinen harmaa, kaksivärinen tai kolmivärinen. Rodun säkäkorkeus on 34-38 cm.

LUONNE

Petit basset griffon vendeen on luonteeltaan ehkä vilkkain ja itsenäisin muihin basset rotuihin verrattuna. Se on erittäin itsepäinen, eli samanlainen kuin Vendeenin maakunnan ihmisetkin, kuten myös ranskalaiset itse toteavat. Joka tapauksessa petit basset griffon vendeen on älykäs ja charmantti koira. Sen luonteesta löytyy ripaus terrierimäistä kovuutta. Rotumääritelmässä siitä sanotaankin: " Paholainen maastossa, enkeli kotioloissa, sellainen on bassettimme"

TERVEYS

Rodun keski-ikä on n. 10 vuotta. Maassamme on jonkun verran tavattu rodussa juuri lyhytraajaisille roduille tyypillistä kyynärluun kasvuruston ennenaikaista sulkeutumista. Eniten ehkäpä sen rasitteena ovat korvat, jotka saattavat olla ahtaat korvakäytäviltään ja korvalehden sisäpuolelle kasvava karva altistaa korvatulehduksille.

HOITO

Säännöllinen harjaus ja nyppiminen riittää kotikoiran turkin hoidoksi. Sen korvat vaativat erityistä huolenpitoa, korvalehden sisäpuolelle kasvavat karvat tulee nyppiä säännöllisesti, jotta korvakäytävä pääsee hengittämään, eikä koira joudu ikävään korvatulehduskierteeseen, samoin ne on puhdistettava 2-3 viikon välein. Täytyy myös muistaa, että se on alunperin metsästyskoira, joten se vaatii päivittäistä liikuntaa ja toimintaa. Voimakkaat metsästysvietit tekevät koiran irtipitämisen vaikeaksi.