Jäljestämisen voi aloittaa jo aivan pentuiästä lähtien.
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa
myös vanhemman koiran kanssa jäljestämisharrastusta,
mutta toki koiran tulee olla fyysisesti hyvässä kunnossa,
osoittaa hieman kiinnostusta asiaan sekä olla tottunut
kulkemiseen metsässä, ettei pieni oksankin rapsahdus
pelästytä koiraa tai muut hajut vie sen ajatuksia
jäljeltä muualle.
Jäljestämisvarusteiksi tarvitset vähän
verta (Vain naudan ja hirven veri käyvät. Naudan
pakasteverta myyvät mm. hyvin varustellut elintarvikeliikkeet)
, verisienen (pesusienen pala tai vaahtomuovipatjasta leikattu
palanen), narua, merkkaukseen kreppinauhaa, wc-paperia
tms. (älä mielellään käytä merkkaukseen
muovinauhaa, koska voit unohtaa tai pudottaa vahingossa
merkkinauhoja ja muovinauha ei tunnetusti maadu) sekä jäljen
loppuun koiralle mieluisan palkinnon eli kaadon. Kaato
voi olla ammuttu jänis, pakastejänis, kestokani,
makupala tai jokin muu esine, josta koira pitää.
Jos innostut oikein lajista ja ajatuksissa on joskus kokeisiin
meno, niin kannattaa hankkia kani, koska sitä käytetään
kokeissa kaatona. Tarvitset myös koirallesi kuristamattoman
paksun pannan tai jälkivaljaat ja 6 metriä pitkän
jälkinarun.
Mieti käskysana koiralle, jotta se oppii tietämään
mistä hommasta on oikein kyse. Se voi olla esim. "jälki", "etsi
jälki", "etsi pupu", "missä pupu" ,
mutta sen täytyy olla joka kerta sama käsky.
Koiran ensimmäiset jäljet on hyvä tehdä mahdollisimman
lyhyiksi vain n. parikymmentä metriä sekä ilman
kulmia, jotta koiralle selviää jäljestämisen
idea, jäljestysinto ei laannu ja mahdollisia hukkia
ei tule. Jälki on hyvä tehdä rauhalliseen
paikkaan. Jäljen tekeminen aloitetaan potkimalla n.
30x30 cm maa-alue, jonne kaadetaan verta sienelle ja maahan
tippuu joitakin tippoja verta. Aloitusmerkiksi laitetaan
tikku pysyyn sekä merkkinarua, jotta löydät
myöhemmin helposti aloituskohdan. Lähde kulkemaan
eteenpäin koko ajan merkaten missä jälki
kulkee sitomalla merkkejä puihin ja pensaisiin. Muista
että verisieni kulkee aina takanasi ja älä kulje
jalkaisin jo tekemäsi jäljen päällä.
Näin et sotke kenkiisi verta ja levitä sitä pitkin
metsää, vaan varmistat että veri on vain
ja ainoastaan tekemälläsi jäljellä.
Laita myös merkkejä niin tihein välein,
että varmasti tiedät jäljestäessä missä tekemäsi
jälki todella kulkee. Jäljen lopussa potkitaan
taas maata ja tiputetaan pari tippaa verta maahan. Nosta
sieni muovipussiin, ettei siitä lennä veripisaroita
ympäri metsää.
Ensimmäistä kertaa jäljestettäessä voit
lähteä ajamaan jälkeä koiran kanssa
miltei heti. Näytä koiralle lähtö.
Anna koiran haistella lähtöä rauhassa ja
anna käskysana. Jos koirasi lähtee etenemään
itsenäisesti jälkeä pitkin, kehu sitä.
Jos koira vain haistelee lähtöä näytä sille
missä jälki kulkee ja kehota koiraa. Kun huomaat
koiran tajunneen idean voit pikkuhiljaa löysätä hihnaa
ja antaa koiran mennä reilusti edellä.
Kun koirasi alkaa ymmärtää jäljestämisen
idean voit tehdä seuraaviin jälkiin 90º kulman
sekä pidentää jäljen pituutta. Kulma
on hyvä tehdä paikkaa aukealle paikalle, mistä se
on helppo koiran löytää. Jos koira ei löydä kulmaa
niin ainakin itse silloin tiedät missä se on
ja voit auttaa koiraa löytämään sen.
Potki kulmalla maata saman verran kuin lähdössä ja
muista merkitä kulma hyvin. Lisää kulmalla
verta sieneen sekä maahan.
Harjoittelemisen edetessä ja koiran taitojen karttuessa
pidennä jäljen matkaa, tee kulmia ja anna jäljen "muhia" kauemmin.
Muista, että koiralle ei kannata tehdä jälkiä enemmän
kuin pari kertaa viikossa, jotta motivaatio jäljestystä kohtaan
säilyisi. Jos näyttää siltä, että koiraa
ei jäljestäminen kiinnosta pidä tauko.
Koirat ovat luonteeltaan erilaisia, jotkut koirista menevät
jäljen lävitse pikajunan tavoin, kun taas toiset
nauttivat täysin kuonoin jäljestämisestä ja
haluavat tarkistaa jokaisen pienimmänkin oksan. Nopean
koiran perässä ei saa juosta vaan koiran tulee
jäljestää kävelyvauhtia eli jarruta
koiraa. Epävarmaa koiraa täytyy kehua ja kehottaa
erityisen paljon jäljellä, jotta se rohkaistuisi,
että on todellakin oikealla asialla.
Pidä koira koko ajan jäljellä ja älä anna
sen lähteä muualle. Jos se kuitenkin harhautuu
jäljeltä, palauta koira päättäväisesti
takaisin. Tärkeää on, että menette
jäljen loppuun asti, vaikka koirasi kiinnostus olisi
kaikkialla muualla. Kaadolle tultaessa anna koiran nuuskia
palkintoa rauhassa ja sen jälkeen kehu sitä aivan
valtavasti, olettehan tulleet jäljen loppuun vaikka
jäljellä itsellään saattoikin mennä vähän
niin ja näin. Jos jäljen päässä oli
ensimmäisellä kerralla jotakin oikein mieluisaa,
sujuu seuraava jäljelle lähtö yleensä innostuneesti,
kun koira muistaa mistä taas olikaan kysymys ja että häntä odottaa
varmasti taas mukava palkinto.
Myös harjoittelumaastoja kannattaa vaihdella ja ottaa
aika ajoin mukaan jäljelle vieras henkilö. Kokeissa
jäljellä on aina ohjaajan ja koiran lisäksi
tuomari ja jäljen opas. Koetilanteessa ohjaajansa
kanssa aina yksin jäljestänyt koira saattaa hämmentyä jäljellä olevista
vieraista ihmisistä niin, ettei jäljestämisestä tule
mitään.
Muistathan purkaa jäljen eli kerätä merkkinauhat
pois maastosta, näin pidät luonnon puhtaana.
MEJÄ - kokeissa on kaksi luokkaa avoin- ja voittajaluokka
(AVO ja VOI). Saatuaan kaksi ykköstulosta AVO-luokasta
koira siirtyy VOI-luokkaan. Kolme ykköstulosta VOI-luokasta
ja koirasta tulee jälkivalio (FIN JVA) sekä koiralla
täytyy olla myös näyttelystä vähintään
2.palkinto.
AVO-jäljen pituus on 900 - 1000 metriä. Siinä on
kaksi kulmaa (90 astetta) ja makuut on sijoitettu kulmiin.
Verettämiseen käytetään 1/3 litraa
verta ja jäljen tulee olla vähintään
12 tunnin ikäinen.
VOI-jälki on 1200 - 1400 metriä ja verettämiseen
käytetään 1/3 litraa verta ja jäljen
tulee olla vähintään 18 tunnin ikäinen.
Jäljessä on kolme kulmaa (90º), joista yhdellä on
veretön katkos, sekä neljä makuuta, jotka
eivät sijaitse kulmissa. Katkos tehdään
seuraavasti; nostetaan verisieni ylös, siirrytään
2-5 metriä jäljestä suoraan poispäin
(90 asteen kulmassa) ja palataan 15 metriä jäljensuuntaisesti
taaksepäin, jonka jälkeen siirrytään
vielä 10 metriä poispäin jäljestä (sama
suunta kuin alussa poistuttaessa jäljeltä). Vasta
tässä lasketaan sieni uudestaan maahan ja jatkat
veretystä eteenpäin (huom. verta ei lisätä tässä kohtaan!).
Kokeisiin sinun kannattaa osallistua kun olet varma, että koirasi
jäljestää. Kokeet vievät sinulta aikaa
koko viikonlopun verran, ensimmäisenä päivänä tehdään
kokeen jäljet ja seuraavana päivänä ovat
sitten itse kokeet. Kokeet pidetään satoi tai
paistoi. Joten varaa itsellesi ja koirallesi tarpeelliset
varusteet mukaan.
Koe alkaa aikaisin aamulla rokotusten tarkastuksella,
jonka jälkeen siirrytään paukkutestiin.
Ampumisaseena kokeessa käytetään haulikkoa.
Koira sidotaan koevarusteissa esim. puuhun ja omistaja
poistuu sen luota. Ampuminen suoritetaan n. 25 metrin päästä.
Paukkuarka koira hylätään kokeesta.
Tämän jälkeen siirrytään tuomarin
puhutteluun, jossa tuomari kertoo kokeen säännöt
ja kokeen kulusta. Samalla arvotaan myös koiran suorittama
jälkinumero. Monet kokeet ovat kahdeksan koiran kokeita
eli sinä saatat juuri olla se viimeinen kahdeksas
ja edessäsi on pitkä odotus jäljelle pääsystä.
Jäljelle lähtevät ohjaaja koiran kanssa,
tuomari sekä jäljen opas. Ensikertalaisena voit
kysyä vielä jäljelle lähtiessänne
tuomarilta ja oppaalta neuvoja, kuinka koetilanteessa menetellään.
Muista, ettei tyhmiä kysymyksiä olekaan!
Onnea mukavan ja mieluisan jäljestys harrastuksen
parissa!