HISTORIA

Rodun alkuperästä on esitetty monenlaisia teorioita. Joidenkin arvelujen mukaan tämän päivän bassetit polveutuisivat jo 2200-luvulla e.Kr tunnetuista pitkärunkoisista koirista. Toisen teorian mukaan basset on lähtöisin Pyhän Hubertuksen koirista. Joka tapauksessa meidän tuntemamme basset hound on lähtöisin matalista ranskalaisista ajavista koirista, joiden ruumiinrakenetta ranskankielen sana ”bas” kuvaakin. Basset esiintyi ensimmäisessä Ranskassa pidetyssä koiranäyttelyssä vuonna 1863, ja siellä monet englantilaiset kävijät näkivät rodun ensimmäistä kertaa. Kymmenen vuotta myöhemmin Sir John Everett Millais tuotti Englantiin Model- nimisen basset houndin, joka tuli näyttelemään pääroolia maan bassetkannan syntymisessä. Englannin kennelklubi tunnusti rodun vasta vuonna 1880. Suomeen ensimmäiset bassetit tulivat 1960-luvun alkupuolella.

KÄYTTÖTARKOITUS

Tänä päivänä basset hound on hyvin pitkälti seurakoira, mutta sen alunperäinen käyttötarkoitus oli kävelevän metsästäjän hitaasti ajava ajuekoira englannin nummilla. Suomessa sitä ollaan menestyksekkäästi käytetty jäljestävänä koirana, mihin se erinomaisesti soveltuukin tarkan ja kävelyvauhtia etenevän jäljestämisen ansiosta. Meillä jotkut ovat myös käyttäneet sitä jäniksen metsästykseen, mutta risukkoisessa tai lumisessa maastossa sen ajon eteneminen on perin hidasta. Tosin erittäin sitkeänä ja itsepäisenä koirana se varmasti ajaa, jos niin on päättänyt. Rotua rekisteröidään Suomessa vuosittain n. 50 yksilöä ja sen kokonaispopulaatio meillä on alle 400 yksilön.

YLEISVAIKUTELMA

Basset hound suuri, matala lyhytraajainen englantilainen ajava koira, jolla on pitkä runko ja enemmän luustoa ja massaa kun millään muulla samankorkuisella koiralla. Sillä on myös runsaasti löysää nahkaa, jonka ansiosta se pystyy liikkumaan risukkoisessakin maastossa saamatta naarmuja, uljaasti sapelinmuotoisesti kannettu häntä ja lyhyet raajat, jotka tekevät siitä hitaasti liikkuvan koira, ikivanhaa syntyperää ja rauhallisen lempeää luonnetta kuvaava surumielinen, vakaan arvokas ilme, pitkät samettiset korvat ja syvänä ja melodisena jylisevä haukku. Väriltään basset hound seuraa perinteisiä englantilaisperäisten ajokoirien värejä kolmivärisen mustan, ruskean ja valkean kirjavan sekä kaksivärisen keltavalkoisen ollessa yleisimmät värit. Basset houndin säkäkorkeus on 33-38 cm. Täyskasvuisen koiran paino vaihtelee 25 kilosta 35 kiloon.

LUONNE

Luonteeltaan basset on rauhallinen ja lempeä, mutta äärimmäisen itsepäinen. Sen koulutettavuus on heikko, ei kuitenkaan sen takia että koira olisi tyhmä, vaan sen mielyttämishalu on käytännössä nolla. Mutta jos se huomaa hyötyvänsä, saaden vaikkapa makupalan, se varmasti tekee vaaditut asiat. Sen ahneus kun on aika pohjaton. Vanhana laumakoirana se on äärimmäisen seurallinen eikä mielellään jää kotiin yksin. Yksinään jätettynä se saattaa ulvoa äänekkäästi, joten kerros-ja rivitaloon sen hankintaa ainoana koirana kannattaa harkita tarkkaan. Basset on yleensä hyvin sosiaalinen ja ystävällinen ja uroksetkin tulevat mainiosti keskenään toimeen.

TERVEYS

Ulkonäköönsä ja rakenteeseensa nähden basset hound rotua voidaan pitää suhteellisen terveenä. Keski-ikä on n. 9-10- vuotta, mutta ei ole mikään ihme nähdä myös 12-13-vuotiasta terve ja iloinen basset vanhusta. Basset pennun luusto kasvaa ja kehittyy aina 1 vuoden ikään asti. Tänä aikana luut ja nivelet ovat hyvin herkkiä vaurioitumaan rajuissa leikeissä ja liian pitkillä lenkeillä. Eturaajojen herkkä kasvurusto voi vaurioitua, jolloin kyynärluu lakkaa kasvamasta ja värttinäluu jatkaa kasvuaan ja tuloksena on sairas ylikäyrä etuosa. Tämän vuoksi on n. 1 vuoden ikään asti varottava: hyppimästä huonekaluilta, kulkemasta portaissa, pudottamista eturaajoilleen sylistä, leikkejä isompien koirien kanssa sekä muuta lenkkeilyä kuin pennun rauhallista kävelyttämistä lyhyillä matkoilla. Sisätilassa ja pihamaalla pentu saa temmeltää niin paljon kuin se vain jaksaa. Aikuinen basset saa liikkua, telmiä, hyppiä mielensä mukaan. Se rakastaa pitkiä lenkkejä ja leikkejä muiden koirien kanssa.

Basset houndilla esiintyvistä vioista ja sairauksia on syytä mainita juuri yllä mainittu kyynärluun kasvuruston ennenaikainen sulkeutuminen, mäyräkoira halvausta esiintyy jonkun verran etenkin iäkkäämmillä koirilla. Myös vatsalaukunlaajentuma ja kiertymää tavataan rodussa. Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan sairastumisaste 5%:n luokkaa populaatiosta. Kyseinen äkillinen sairaskohtaus on välitöntä eläinlääkärihoitoa vaativa hengenvaarallinen tila, johon valitettavasti moni potilas menehtyy leikkaushoidosta huolimatta.

Erilaiset ihosairaudet voivat olla vaivana, koska bassetin iho on erityisen herkkä hiivan liikakasvulle, joka ilmenee punoittavana kutiavana ihona etenkin kainaloissa ja leuan alla. Ylisuuren nahkan takia saattaa esiintyä myös ylisuurta luomirakoa sekä silmäluomen ulos-ja sisäänkiertymistä. Silmäsairauksista harmaakaihia ja glaukoomaa (viherkaihi) on tavattu Suomessa jonkin verran ja rotujärjestö suositteleekin siitosyksilöt silmäpeilattavaksi HC:n, PRA:n ja RD:n varalle.

HOITO

Bassetilla on lyhyt tiheä karva, jossa on joko runsaasti tai niukasti pohjavillaa. Sen karva lähtee lähes ympärivuoden. Turkkia voi sukia esim. hevoselle tarkoitetulla muovisuoalla ja karvanlähtöaikana useammin esim. raspilla, joka irrottaa pohjavillan tehokkaasti. Tarkista myös harjaamisen yhteydessä, ettei ihosta löydy punoittavia kohtia (etenkin kainaloiden ja kaulan alue), löysän nahan vuoksi ihoon saattaa kerääntyä tulehduspesäkkeitä. Bassetin turkki pestään aina tarvittaessa.

Bassetilla on aikuisena uskomattoman paksut ja lujat kynnet, jotka eivät kulu normaalilla tavalla liikunnan ansiosta kuten joillakin muilla roduilla. Tämän vuoksi niitä on säännöllisesti leikattavan 1-2 viikon välein.

Yksi bassetin erikoispiirre on sen pitkät ohuet korvat. Näistä huolimatta se ei ole erityisen altis korvatulehduksille avaran ja karvattoman korvakäytävän ansiosta. Korvat on syytä tarkistaa n. 2-3 viikon välein ja poistaa mahdollinen ruskea erite ulkokorvasta. Pitkät korvalehdet pystyvät silkkisinä ja yleensä rasvaisen karvapeitteen ansiosta puhtaina. Niitä voi kuitenkin esim. ruokailun jälkeen puhdistaa esim. froteepyyhkeellä. Mikäli koira rapsuttelee korviaan tai ravistelee usein päätään, ja korvista erittyy normaalia enemmän pahanhajuista eritettä, on koiralla todennäköisesti korvatulehdus. Käynti eläinlääkärillä on tarpeen.

Koiran hampaisiin kannattaa kiinnittää sen vanhetessa erityistä huomiota. Niihin muodostuu bakteeripeitettä ja kellertävää kovaa hammaskiveä, joka aiheuttaa ientulehdusta ja myöhemmin hampaiden irtoamista. Hampaat tulisi puhdistaa säännöllisesti.

Bassetilla on erikoislaatuiset roikkuvat silmäluomet, jotka saattavat etenkin keväisin kerätä siitepölyä ja likaa ja täten tulehtua helposti. Voit pyyhkiä silmiä silloin tällöin ja huuhdella niitä silmävedellä. Mikäli silmistä erittyy vihreää tai keltaista rähmää ja ne näyttävät ärtyneiltä, on käännyttävä eläinlääkärin puoleen.