LIIKUNTA
Puolen vuoden ikäisenä pentua voi lenkkeilyttää vähäisissä määrin. Tässä iässä myös metsään totuttelu alkaa olla parhaimmillaan. Vapaa liikunta on nuorelle sekä vanhalle koiralle parasta.
Aikuisen koiran (yli 1,5v) lomaliikunta on oltava tehokasta ja lihaskuntoa ylläpitävää. Koiran kanssa pyöräily, rullaluistelu, hiihto tai hölkkääminen yli tunnin päivässä pitävät myös omistajan kunnon yllä. Pyöräilyn voi aloittaa varovasti koiran ollessa n. 1 vuoden ikäinen. Lyhyitä lenkkejä ensi alkuun, jotta koira ehtii sisäistää uuden menopelin. Springer-jousi on hyvä apuväline koiran kanssa pyöräilyssä, sillä se jättää ulkoiluttajalle vapaat kädet pyörän ohjaamiseen ja vaimentaa mahdollisia nykäyksiä.
Asfalttitiellä juokseminen ei ole pidemmän päälle hyväksi koiran tassuille. Siksi on hyvä huomioida koiran lenkkitien monimuotoisuus. Toisaalta asfaltti pitää koiran kynnet mukavan lyhyinä eikä kynsisaksia näin ollen sulan kelin aikaan juuri tarvita.
KOULUTUS METSÄLLE
Perusta luoksetulolle metsällä luodaan jo pentuna tapahtuvassa tottelevaisuuskoulutuksessa. Vanhakin koira oppii luoksetulon kun äänimerkkiä opetetaan ruokailun yhteydessä.
Kotona opittu kutsusta luoksetulo saattaa innokkaalta koiralta unohtua metsässä, jos kytkemistä ei harjoitella. Pentu tai aikuinen koira kutsutaan joko pillillä tai torvella maastossa luokse ja kun se noudattaa kutsua, annetaan sille makupala ja hyvitellään. Tämän jälkeen annetaan koiran taas jatkaa maaston tutkimista. Sama toistetaan useita kertoja välillä kytkien koira. Tämä kannattaa opettaa siksi, että pääset maastosta pois silloin kun sinä haluat, eikä sitten kun koira suostuu lähtemään.
Pennun metsästysvaisto herää usein puolen vuoden iässä, rotukohtaisia erojakin löytyy. Älä kuitenkaan hermostu jos koira ei heti puolivuotiaana lähde ajamaan ajohaukun kanssa, poikkeuksia molempiin suuntiin on runsaasti.Myös riistan hajun opettaminen auttaa riistaviettiä syttymään. Pakkasesta sulatettu jäniksen tai ketun nahka on tähän tarkoitukseen juuri sopiva.
Bassetille tyypillinen hakulenkin aika on aluksi muutamista minuuteista eteenpäin. Kun koira saa itsevarmuutta toimintaansa hakulenkkien aika ja pituus kasvaa. Kokeneen koiran toivottavat hakulenkit ovat 15min- 1/2 tuntiin. Lenkin laajuus riippuu koirasta, normaalit laajuudet vaihtelevat 100,- 800 metriin. Rohkaise kokematonta koiraa lähtemään aina uudestaan hakemaan metsään.
Peruskoulutus tapahtuu niin että koira päästetään irti ja koiran ohjaaja jää joko tielle tai menee metsään, jääden siihen paikalleen. Koira palaa aina siihen kohtaan josta se on päästetty irti. Koira lähtee hakemaan. Koira palaa jonkin ajan kuluttua ”merkkaamaan” ohjaajan, eli kertoo että tässä minä nyt olen. Koira lähtee hakemaan erisuunnasta uudelleen. Kun koko sektori on haettu koira tulee ohjaajansa luokse.Koira ei vaihda itsenäisesti maastoa. Silloin vaihdetaan aluetta yhdessä koiran kanssa ja ohjaaja jää taas paikoilleen. Vältä aluksi maastossa liikkumista silloin kun koira ei ole näkemässä asiaa. Kun koira oppii seuraamaan ohjaajan jälkiä ja saa itsevarmuutta silloin voi maastossa itse hivenen kulkea kun koira on poissa.
Kokemattomalla koiralla ensimmäisen mutkan tapahduttua ajossa kotijoukot tulevat mieleen ja koira ryntää innoissaan kertomaan kummallisesta otuksesta, jota piti haukkuen ajaa takaa. Nyt on syytä viedä koira nopeasti hukkapaikalle ja opettaa sille innostaen, että ajoa on jatkettava. Ja selvästi osoitettava koiralle, että nyt ollaan oikealla asialla. Jatkuvasti näin tehden koira vähitellen alkaa viipyä yhä kauemmin hukkapaikalla ja se jopa selvittääkin helpot hukat. Lahjakaskaan koira ei tule ilman harjoitusta siksi miellyttäväksi käyttökoiraksi, jota metsästyskaveristamme odotamme. Koiran ajokuntoon saaminen vaatii monia käyntejä metsässä.
Tällä hetkellä bassetilla on sallittua ajattaa vain jänistä ja kettua, mutta peurakannan lisääntyessä ja levinneisyyden laajetessa tulevaisuudessa voi jopa olla mahdollista meilläkin myös peuran ajo.
Koulutuksessa on huomioitava seuraavaa:
-
Älä huuda usein koiralle, vaan kutsu pillillä tai torvella.
-
Älä hae koiraa turhaan metsästä pois.
-
Vältä liiallista kulkemista koiran mukana metsässä.
-
Ole kärsivällinen odottaessasi ajon alkua.
-
Ole kärsivällinen hukan aikana, vaikka se kestäisi pitkäänkin, jos koira tulee hukalta heti pois rohkaise sitä lähtemään sinne uudestaan.
-
Älä kyllästytä sekä rasita nuorta koiraa liikaa.
-
Älä jätä koiraasi yksin metsään, ole aluksi varovainen paikkaa vaihtaessasi ettei nuori tai kokematon koira säikähdä jääneensä yksin metsään.
-
Nuoren koiran kehitystä saattaa auttaa, jos ammut alkuvaiheessa pari jänistä sen ajosta. Muuten vältä ampumista, vaan anna koirasi ajaa.
-
Valitse harjoitusmaastoksi sellainen, jossa koira tottuu ajamaan metsäteillä. Tiehukan selvittelyssä auta koiraasi.
-
Kouluta koirasi olemaan ajamatta sorkkaeläintä. Ole tarkkana mistä koiraa kiellät, jälkien on näyttävä selkeästi, jottet kiellä koiraa väärästä eläimestä.
-
Älä ammu ajavalta koiralta koskaan lintua.
sivun yläreunaan |
|
RAVINTO
Ravinto on tärkeää sekä loma-aikaan että metsästyskaudella. Koira tarvitsee sekä rasvaa, hiilihydraatteja että proteiineja voidakseen hyvin. Metsästyskauden lähestyessä koira on hyvä aktiivisuudesta riippuen siirtää hieman tuhdimmalle ruokavaliolle. Kun normaalisti rasvan ja valkuaisen suhde ruuassa on n. 16/26 niin aktiivikaudella suhde tulisi olla n. 20/30.
Metsästyskoira ruokitaan n. 15 tuntia ennen metsästystä, eli edellisenä iltapäivänä ruokkiminen riittää vallan mainiosti. Basseteilla on taipumusta vatsalaukun kiertymään joten metsästysaamuna ruokaa ei saa antaa, mutta vettä pitää koiralle tarjota. Myös esim. lihaliemi tai veteen sekoitettu kala tai lisäenergiana myytävät hiilihytraattilisät ovat hyviä metsästyspäivän ravinnonlisiä.
Ennen metsästyskauden alkua tulee huolehtia koiran sisä- ja ulkoloishäädöstä, eli ns. matokuuri ja esim. niskaan iholle laitettava loishäätö. Myös koiran rokotukset tulee tarkistaa. Vaikka koiraa ei vietäisi kokeisiin tai näyttelyihin tulee esim. rabies-rokotuksen jo metsästyslainsäädännön mukaankin olla kunnossa.
Nenäpunkit sekä anaalit tulee hoitaa myös säännöllisesti; niiden huolehtimatta jättäminen saataa johtaa koiran hajuaistin menetykseen.
METSÄLLÄ JA METSÄSTYKSEN JÄLKEEN
Bassetti menee metsälle silloin kuin omistaja niin päättää. Maalaisjärkeä on suotavaa käyttää ja tuleehan eläinsuojelulakikin tässä vastaan. Vaikka bassetilla on suhteellisen hyvin suojaava karvapeite, vilkaisu mittariin kannattaa. Yli 15 astetta pakkasta ja voi harkita kotiin jäämistä. Jotkut koirat tosin ovat tottuneet myös kylmempään säähän, mutta kannattaa pitää huolta siitä, ettei paleltumia synny. Bassetin kokoiselle koiralle on myös tehty erilaisia vaateparsia, joilla koiran voi suojata kylmää ja märkää vastaan etenkin taukojen aikana ja jahdin päätyttyä, märkä koira kylmässä autossa suojaamatta ei ole hyvä ajatus. Pääasiassa normaalioloissa bassetti ei kuitenkaan erityissuojausta tarvitse.
Koiralla on hyvä olla metsällä mukana tutkapanta sekä huomioliivit koiran turvallisuuden takaamiseksi. Aina ennen maastoon menoa on tärkeää tarkastaa kartalta maastojen malli sekä koko. Se missä isot ajotiet menevät on erittäin tärkeä tieto jotta ehtii tarvittaessa hakea koiran pois. Isojen teiden läheisyydessä ei kannata päästää koiraa irti. Sellainen sääntö on hyvä että isolle tielle pitäisi minimissään olla 1,5 kilometriä.
Metsästysreissun jälkeen on myös huolehdittava siitä, että koiralla on kaikki hyvin, sen turkki kuivattava huolellisesti ja oleskelupaikan lämpö säädettävä sopivaksi. Raikasta vettä on oltava tarjolla ja ruokaa on annettava sopivasti päivän rankkuuteen suhteutettuna. Ruoka kannattaa jakaa kahteen osaan. Heti jahdin päätyttyä voi antaa pienen annoksen hiilihydraattipitoista ruokaa hyviä ruokia on esim. tumma leipä tai ravintolisät,vasta muutaman tunnin kuluttua varsinainen ruoka-annos. Alkusyksystä silmät ja korvat tulee tarkistaa mahdollisten roskien varalta ja varsinkin talvella bassetin tassut ja herkät alueet on tarkistettava hangen aiheuttamien vammojen varalta.
Koiraa on myös hyvä hieman hieroa rankan päivän jälkeen. Jalkojen lihakset käydään varovaisesti läpi, samoin selän ja kylkien lihakset. Tassujen hieronta pyörivällä liikkeellä on myös suotavaa ja saa koiran kuin koiran rentoutumaan. Jalat voidaan myös venyttää koiran ollessa kylkimakuulla. Varovainen pituusvenytys auttaa elvyttämään rasittuneita lihaksia. Älä kuitenkaan koskaan venyttele "kylmiä" lihaksia, sopiva lämmittely on esim. 15 min kevyt kävely tai venytettävän lihaksen hierominen. Metsästyskoira tarvitsee palautuakseen myös riittävästi lepoa rauhallisessa paikassa. On myös tärkeää että koiraa liikutetaan kevyesti seuraavana päivänä näin palautuminen rasituksesta on nopeinta.
Oikein mukavaa ja tapahtumarikasta metsäkokemusta toivottaen Mia Piri.
Lähteet: http://www.dreeveri.fi/rotu7.htm ja Jukka Ylilaurin teksti Bassetin ajokoulutuksesta.

|