Artikkelin on koonnut ELL Sirpa Teikari ELL Riitta-Liisa Rajaniemen pitämän luennon pohjalta (lainattu Belgianpaimenkoirat-lehdestä kirjoittajan ja luennonpitäjän luvalla)

"Artikkeli julkaistu Basset Bulletiinissa 1/1999"

MITEN TOIMIA HÄDÄN HETKELLÄ?

Tavallisin lemmikkiä kohtaava onnettomuus on törmääminen yhteen ajoneuvon kanssa - siinä sattuvat myös pahimmat vammat. Toinen yleinen pikaisia toimia vaativa turma tulee tappelunnujakassa puremina.

Tärkeää on muistaa loukkaantunutta koiraa käsitellessä, että se voi purra jopa omistajaansa kivun "lyödessä yli". Voi olla hyvä osata tehdä kuonoside. Kuonon sitomiseen voi käyttää mitä tahansa pehmeää, leveää hihnaa, esim. sideharsoa tai kylpytakin vyötä. Toimi rauhallisesti, puhu koiralle rauhoittavasti, hillitse hälinää ja huutoa potilaan ympärillä. Auta loukkaantuneen koiran omistajaa, sillä usein onnettomuuden kohdatessa omaa lemmikkiä, ei omistaja kykene toimimaan selkeästi järkytykseltään. Katsasta koiran vammat ja mieti, onko syytä viedä se heti lääkäriin. Haavat on syytä ottaa vakavasti ja isot haavat ompeluttaa mahdollisimman pian. Pyri käyttämään koira lääkärissä vuorokauden sisällä tapaturmasta. Parempi aina katsoa kuin katua, mutta harvoissa tapauksissa on kuitenkaan kysymys minuuteista. Jos olet kaukana kotoa ja koira saa pienehkön haavan esimerkiksi jalkaansa, ei välttämättä kannata ruveta kantamaan suurta koiraa kilometritolkulla. Jos koira voi kävellä, haavakin pysyy melko puhtaana niin kauan kuin se vuotaa ja kotona sen voi puhdistaa.

MITÄ TEET TAJUTTOMALLE KOIRALLE ?

Pahojen haavojen tai esim. kolarissa syntyvien sisäisten vammojen yhteydessä koira voi mennä shokkiin. Tarkista siis varovaisesti loukkaantuneen koiran tila! Jos koira on tajuton, tarkista, hengittääkö se. Jos se ei hengitä, koeta, lyökö sen sydän, asettamalla sormesi noin 3-5 cm päähän kyynärpäästä keskelle rintaa. Jos sydän on pysähtynyt, on aloitettava sydänhieronta ja tekohengitys. Jos koiran sydän lyö, mutta se ei hengitä, jatketaan tekohengitystä minuutin ajan. Sitten katsotaan, hengittääkö koira itse, vai tarvitseeko apua jatkaa. Jos sydänkään ei lyö, aloitetaan sydänhieronnalla, jota jatketaan 30 sekunnin vuoroissa tekohengityksen kanssa minuutin ajan, ja tarkistetaan uudelleen sydän ja hengitys.

SYDÄNHIERONTA:

1. Käännä koira kyljelleen
2. Aseta kämmenesi keskelle koiran rintakehää
3. Paina kohtuullisella voimalla n. 30 kertaa 30 sekunnissa

TEKOHENGITYS:

1. Käännä koira kyljelleen
2. Sulje koiran suu ja huulet hyvin ja aseta huulesi tiiviisti koiran sierainten ympärille. Puhalla tasaisesti kolme sekuntia, niin että koiran rintakehä nousee. Vedä syvään henkeä ja toista. Shokin tuntomerkkejä ovat kalpeat tai valkoiset ikenet, hyvin nopea pulssi ( yli 150 lyöntiä minuutissa) ja nopea hengitys.

Käsittele shokkiin joutunutta eläintä varovaisesti. Älä tuhlaa aikaa pienten vaurioiden hoitoon tai murtumien lastoittamiseen. Aseta koira kyljelleen pää ojennettuna ja vedä sen kieli ulos, jotta ilmatiet pysyisivät auki. Kohota koiran takaruumista hieman asettamalla sen alle taitettuja pyyhkeitä tai tyynyjä. Tyrehdytä näkyvä verenvuoto. Ota yhteys eläinlääkäriin. Jos matka lääkäriin kestää kauan, on koiraa hyvä lämmittää esim. kuumavesipullolla, joka kankaaseen kiedottuna asetetaan sen vatsaa vasten. Koira kiedotaan huopaan tai takkiin.

HAAVAT

Tavallista on, että lasinpala viiltää koiran polkuanturaan tai varpaiden väliin haavan. Anturat ovat melko hitaita parantumaan, joten isompi viilto kannattaa ompeluttaa. On toimittava vuorokauden sisällä, sillä vanhempaa haavaa on vaikea ommella: reunojen kudokset eivät kestä enää tikkejä vaan repeävät.

Tassusiteen tekemiseen on olemassa omat konstinsa, kannattaa harjoitella siteen tekoa, jotta sen tositilanteessa taitaa. (Tässä kohtaa artikkelia on tassusiteen tekoa valaiseva kuvasarja , jota ei valitettavasti pystytty kopioimaan Bulletiiniin. Toim. huom.) Haavan puhdistaminen aloitetaan haalealla juoksevalla vedellä huuhtelemalla. Sitten käytetään kirvelemätöntä puhdistusainetta, kuten Betadine-paikallisantiseptia, jotta koira ei alkaisi vastustaa hoitoa. Haava peitetään sideharsotaitoksella tai muulla puhtaalla materiaalilla, erittäin käyttökelpoisia vuotaviin haavoihin ovat lasten vaipat ja terveyssiteet !

Purema- ja pistohaavat ovat siitä petollisia, että pinnassa näkyvä jälki voi olla pienempi kuin ihon alainen vamma. Varminta on leikata karvaa reilusti oletetulta vamma-alueelta ja tarkistaa iho huolellisesti. Useimmiten pistohaavoissa bakteereja kulkeutuu syvälle haavaan aiheuttaen tulehduksen, kun pinta paranee nopeammin kuin muu haava. Antibioottikuuri on siksi paikallaan. Valtimohaavan tunnistaa siitä, että veri on heleänpunaista ja tulee haavasta pulppuamalla sydämenlyöntien tahtiin. Verenhukan vaara on suuri ja vuoto on yritettävä tyrehdyttää mahdollisimman pian. Koira on saatava pikaisesti lääkäriin. Jos haava on vartalossa, haavan päälle laitetaan esim. pyyhe, terveysside tai vaippa, joka kiinnitetään kietomalla vartalon ympärille kangassuikaleita, sideharsoa tms. pehmeää materiaalia siten, että side pysyy paikallaan, mutta ei kiristä. Raajassa sijaitsevaan valtimohaavaan tehdään lisäksi kiristysside vuotokohdan yläpuolelle (sydämen puolelle) esim. solmiosta tai vyöstä, mutta ei ohuesta narusta. Sidettä kierretään muutaman kerran raajan ympäri ja siihen sidotaan tikku, viivoitin tms., jota kiertämällä side kiristyy ja estää verenkierron. On muistettava löysätä kiristys n. 15 minuutin välein pariksi minuutiksi, jotta alapuoliseen raajanosaan ei syntyisi verenpuutteessa kuoliota.

MURTUMAT

Auton tönäisemältä tai korkealta pudonneelta koiralta voi pahimmassa tapauksessa murtua selkäranka. Tunnistat tilan siitä, että koira ei kykene liikkumaan tai sen selkä on epätavallisen kaarella. Tarkista ensin shokkioireet. Sitten koira on saatava jonkin tasaisen levyn päälle kyljelleen ja sidottava siihen tukevasti. Näiden paarien on hyvä sopia autoon, sillä koira täytyy saada lääkäriin välittömästi. Muista kuitenkin, ettet lähde liikkeelle, ennen kuin olet saanut lääkäriin yhteyden! Edestakainen kuljettelu lääkäriä etsiessä voi olla loukkaantuneelle kohtalokkaampaa kuin rauhallinen odottelu paikallaan. Murtuneen raajan voi yrittää lastoittaa, jotta murtuneet luut eivät joutuisi enempää liikkumaan ja repimään kudoksia. Jos kyseessä on avomurtuma, eli luun päät näkyvät haavasta, avoin kohta hoidetaan ensin kuin haava, eli puhdistetaan ja peitetään verenvuodon tyrehdyttämiseksi. Jos murtunut raaja on kovin epämuodostunut, ja käsittely tuottaa koiralle suurta tuskaa, aseta lastoittamisen sijaan iso pyyhe raajan alle tueksi kuljetuksen ajaksi. Jos ryhdyt lastoittamaan raajaa, muista, että lastan tarkoitus on tehdä raaja liikkumattomaksi, ei asettaa luita paikoilleen. Mikä tahansa jäykkä mutta ei terävä materiaali sopii lastaksi, esim. pahvi, sanomalehti tai kepit. Kiinnitä lasta tukevasti, mutta ei niin kireälle, että veri ei kierrä. Lastan on oltava niin pitkä, että se yltää mieluiten murtumakohdan ylä- ja alapuolisten nivelten ohi. Liian lyhyestä lastasta ei ole mitään hyötyä.

APUA, KEPPI JUUTTUI KOIRAN KURKKUUN!

Joskus eteen tulee tilanteita, joissa on osattava toimia pikaisesti. Jos koira on vähällä tukehtua tai epäilet sen syöneen myrkkyä, mitä teet? Entä voiko koira hukkua? Lämpöhalvaukset, sähköiskut ja kaatumatautikohtaukset pelottavat. Jos sellaista sattuu omalle kohdalle, ei auta pyöritellä peukaloita.
Tukehtuminen Koiran suu on saatava auki. Purista sen ylähuulia lujasti hampaita vasten, kunnon puristus pakottaa suun auki. Jos näet koiran kurkkuun juuttuneen esineen, yritä poistaa se sormillasi. Jos et pysty poistamaan esinettä, tartu koiraa takajaloista ja nosta se ylösalaisin. Ravista kunnolla, myös läimäytys selkään saattaa irrottaa esineen. Jos et jaksa nostaa koiraa, aseta se kyljelleen lattialle. Aseta kätesi juuri rintakehän taakse ja töytäise voimakkaasti. Toista painallus useita kertoja peräkkäin, kunnes esine irtoaa. Jos koira ei esineen irrottuakaan hengitä, ala elvytys.
Kouristus- tai kaatumatautikohtauksen sattuessa älä joudu pakokauhun valtaan. Yleensä kohtaus kestää vain muutaman minuutin ja johtaa harvoin kuolemaan. Älä pane käsiäsi tai mitään muutakaan koiran suuhun. Järjestä tilaa koiran ympärille tai vedä se jaloista pois sellaisten esineiden läheltä, joihin se voi loukata itsensä. Kohtauksen mentyä ohi voit ottaa yhteyttä lääkäriin.
Hukkumistapaukset ovat koirilla harvinaisia. Sen sijaan ihmisiä hukkuu, kun he lähtevät pelastamaan lemmikkiään! Veden varaan joutunutta koiraa on ensisijaisesti pyrittävä auttamaan rannasta käsin. Sille voi heittää pelastusrenkaan tai muuta kelluvaa, köydellä varustettua, jolla sen voi avustaa maihin, tai sen pantaan voi yrittää tarttua kepillä tai venehaalla. Jos lähdet pelastamaan koiraa uimalla, varaa mukaasi jotain, jonka päälle koira voi kiivetä, jotta se ei upota sinua ! Jos koira on saanut vettä keuhkoihinsa, koeta nostaa sitä takajaloista ja ravistaa keuhkot tyhjiksi, ennen kuin alat elvyttää. Painavan koiran voi asettaa kaltevalle tasolle, esim. viettävälle rannalle pää alaspäin, jotta vesi valuisi keuhkoista.
Sähköisku on koitunut monen koiran turmaksi. Jos koiralla on johto suussaan, älä koske koiraan äläkä johtoon ! Mieluiten katkaise virta pääkatkaisijasta, ainakin vedä pistoke seinästä, jotta et itse saa sähköiskua. Tarkista shokkioireet, elvytä jos tarpeen.
Lämpöhalvaus uhkaa etenkin autoon kuumalla jätettyä koiraa. Älä koskaan jätä koiraa kesällä autoon yksin pitkäksi aikaa ja huolehdi ilmanvaihdosta. Lämpöhalvauksen tunnistaa runsaasta kuolaamisesta, liikehäiriöistä, nopeasta hengityksestä ja kuumasta päälaesta. Nopea hoito on tärkeää, sillä lämpöhalvaus voi johtaa aivovaurioihin ja kuolemaan. Koira täytyy nopeasti viilentää ja hoitoa on tärkeää jatkaa tarpeeksi kauan! Upota koira kylmään kylpyyn tai valele sitä kylmällä vedellä vähintään puoli tuntia. Varo, ettei koira saa vettä henkeensä. Seuraavaksi koira täytyy saada lääkäriin. Aseta jäähaude, muoviin tai kankaaseen kiedottuja jääkuutioita, koiran päälaelle koko matkan ajaksi.

MYRKYTYKSET

Kesäaikaan koira voi uteliaana tehdä tuttavuutta pistävien hyönteisten tai jopa käärmeen kanssa. Ampiaisen pisto voi aiheuttaa allergisen reaktion, joka näkyy voimakkaana turvotuksena. Ensiapuna voi tällöin antaa koiralle kyytabletin, minkä jälkeen koira viedään lääkäriin. Jos pistokohta löytyy, sitä ei pidä puristella, vaan raaputtaa piikki irti esim. luottokortilla tai tylsällä veitsellä. Kyyn puremaan annetaan ensiavuksi keskikokoiselle koiralle 2 ja isolle koiralle 3 kyytablettia. Kyyn purema voi aiheuttaa shokin, samoin kuin joskus harvoin ampiaisen pistos.
Punkin saa irti koiran nahasta peittämällä sen näkyvän osan rasvalla, jolloin se ei saa ilmaa ja tukehtuu. Jos punkki ei irrottaudu irti, sitä voi varovasti kiertää. On varottava, ettei sen etupää irtoa ja jää ihoon, koska tämä aiheuttaa tulehduksen. (Nykyisin on apteekeista, kennelliikkeistä ja eläinlääkäreiltä saatavissa punkin irrotukseen tarkoitettuja "kyniä". Toim. huom.) Joskus koira nielee jotakin myrkyllistä. Mikäli myrkky on syövyttävää, kuten jotkin pesuaineet, akkuhapot yms. koiraa ei saa oksennuttaa. Soita myrkytyskeskukseen ja kysy neuvoa, mikäli et ole varma myrkyn laadusta. Tarkista ensin shokkioireet. Jos koira on tajuton tai kouristelee, kiedo se huopaan ja ota heti yhteys eläinlääkäriin. Jos koira on tajuissaan, huuhdo sen suu, sillä syövyttävät aineet aiheuttavat palovammoja. Anna koiralle ruokalusikallinen parafiini- tai ruokaöljyä tai munanvalkuaismaitoa hapon laimentamiseksi. Hiilitabletit puolestaan imevät myrkkyä itseensä. Niitä saa antaa 20-30 kappaletta. Ota mukaasi eläinlääkäriin osa epäillystä myrkystä. Koira saattaa joutua myös tahallisen myrkyttäjän uhriksi tai se saattaa vahingossa syödä rotan- tai ketunmyrkkyä tai pureskella myrkyllisiä kasveja. Koira täytyy oksennuttaa jos on vähänkään epäilystä esim. rotanmyrkyn nauttimisesta, sillä myrkky vaikuttaa hitaasti. Oireita ei kannata jäädä odottelemaan, sillä silloin on jo myöhäistä! Oksennuksen saa aikaan antamalla koiralle ruokalusikallisen 3 % vetyperoksidiliuosta tai suolaa kymmenen minuutin välein kunnes se oksentaa. Suolan voi liuottaa veteen, mutta liuoksen on oltava vahvaa. Oksennus otetaan talteen ja kiiruhdetaan lääkäriin. Rotanmyrkky on yleensä vihreää pulveria, ketun myrkyttämiseen taas käytetään lihaan piilotettua strykniiniä. Rotanmyrkyn tehokas vastalääke on K-vitamiini, jota saa apteekista, ja jonka nauttimisesta ei ole koiralle vaaraa, vaikka rotanmyrkkyä ei lopulta olisi syötykään. Sen sijaan strykniinimyrkytys johtaa yleensä erittäin tuskalliseen kouristuskuolemaan, johon ei ole apua. Eläinlääkäri voi tietysti yrittää helpottaa koiran oloa.

ONNETTOMUUKSIIN VARAUTUMINEN

Tärkeintä on varautua auttamaan onnettomuuden kohdannutta, sillä varovaisinkaan ei voi niiltä kokonaan välttyä. Autossa ja pitkillä retkillä on hyvä olla mukana joitakin ensiaputarvikkeita; samat käyvät yleensä niin koiralle kuin omistajallekin. Sidetarpeiksi kannattaa varata sideharsotaitoksia ja pumpulia, laastarilla kiinnittäminen onnistuu silloinkin kun sidetarpeet eivät riitä kietomiseen. Kyypakkaus kulkee näppärästi mukana - mitä, jos vaikka kilpailujäljellä sattuukin kohtalokas kyynpisto? Kuuma auto ei kuitenkaan ole pakkauksen paras pitkäaikainen säilytyspaikka. Tärkeää on myös hankkia tietoa siitä, miten ensiapua annetaan. Periaatteet ovat samat ihmiselle ja eläimelle, joten ensiapukurssin käynyt osaa auttaa myös lemmikkiään. Koirille on myös olemassa erilaisia ensiapuoppaita, yhteistä niille näyttää kuitenkin olevan melkoinen sekavuus. Kannattaa siis tutustua kirjahyllyyn hankittuun opukseen etukäteen, jotta tositilanteessa ei tarvitse ruveta ihmettelemään.