Otsikossa mainitut kaksi asiaa sekoitetaan usein
keskenään. Allergialla tarkoitetaan koiran herkistymistä
jollekin aineelle niin, että se aiheuttaa elimistössä
immunologisen reaktion. Yliherkkyys (intoleranssi) taas on myöskin
jonkin tietyn ruoka-aineen aiheuttama oire, mutta siihen ei liity
immunologista reaktiota. Esimerkkinä yliherkkyydestä voidaan
pitää ihmisillä melko yleistä
laktoosi-intoleranssia, jossa elimistö ei pysty hajottamaan
laktoosia (maitosokeria) sitä pilkkovan laktaasi-entsyymin
vähäisen määrän vuoksi. Maitoallergia taas on
immunologinen reaktio, jossa elimistö pyrkii voimakkaasti
hylkimään ruuan mukana tullutta vierasta maitoproteiinia.
Ruokayliherkkyyden, kuten
ruoka-aineallergiankin, oireita ovat erilaiset iho- ja turkkivaivat:
punoitus, kutina, jatkuva rapsuttelu josta seuraa
karvanlähtöä, ihovaurioita ja jopa tulehduksia, tai
ruuansulatuselimistön ongelmat (ripuli, oksentelu). Tutkimusten
mukaan 97% ruokayliherkkyyksistä kärsivistä koirista
oireilee pelkästään ihon ja turkin kautta, 10-15 %:lla
on myös tai pelkästään ruuansulatuselimistön
oireita. Arviot ruokaperäisten allergiatapausten osuudesta
kaikista allergioista vaihtelevat paljon, osuudeksi on esitetty 10-20
prosenttia, toiset ovat sitä mieltä että jopa kolmasosa
kaikista koirien allergioista on ruokaperäisiä. Vielä ei
ole täysin pystytty selvittämään immunologisia
mekanismeja, jotka ruoka-aineallergian aiheuttavat. Allergisen reaktion
aiheuttavat molekyylit, antigeenit, ovat yleensä suurikokoisia
proteiineja, lipoproteiineja tai glykoproteiineja. On myös
mahdollista, että teollisen koiranruuan valmistuksessa
käytettävät tietyt prosessoinnit lisäisivät
joidenkin ruoka-aineiden antigeenisyyttä. Tämä
selittäisi sen, miksi jotkut koirat sietävät
kotitekoisessa ruuassa mainiosti saman ainesosan, joka aikaansaa
allergisen reaktion teollisen ruuan osana.
Allergiset koirat oireilevat useimmiten
ainoastaan yhdelle, harvemmissa tapauksissa usealle eri ruoka-aineelle.
Naudanliha ja maitotuotteet ovat yleisimpiä
ruoka-aineyliherkkyyksien ja ruoka-allergioiden aiheuttajia (yli 80%
tapauksista). Muita huonosti siedettyjä ruoka-aineita ovat
sianliha, kana, kananmuna, kala sekä viljat, etenkin vehnä.
Meneillään olevassa kotimaisessa
koiranravitsemustutkimuksessa on kuitenkin havaittu, että kauralla
näyttäisi olevan muita viljoja pienempi allergisoiva vaikutus.
Ruoka-aineyliherkkyys tai -allergia voi
kehittyä koiralle minkä ikäisenä hyvänsä.
Toisin kuin esim. atooppiset allergiat ja hyönteisallergiat,
joiden puhkeamiseen yleensä kuluu useampi vuosi,
ruoka-aineallergia voi esiintyä koiralla jo alle vuoden
ikäisenä. Äskettäin tehdyssä tutkimuksessa,
jossa oli mukana 25 koiraa, havaittiin allergian puhkeamisiän
olevan keskimäärin 1 v.
Ruoka-aineallergialle ominaista on, että
sitä esiintyy vuodenajasta riippumatta, eikä se yleensä
liity välittömästi ruuanvaihdoksiin.
Eräässä tutkimuksessa 68 prosentille koirista oli
syötetty allergisoivaa ruokaa kahden vuoden ajan, ennen kuin
kliiniset oireet alkoivat näkyä. Myöskään
iällä tai sukupuolella ei ole havaittu olevan vaikutusta
ruoka-aineallergioiden esiintymiseen. Allergiaa on diagnosoitu 4 kk-14
v ikäisillä korilla. Allergian periytyvyydestä on
keskusteltu paljon, mutta ainakaan vielä ei ole pystytty
todistamaan, että allergioilla olisi jokin geneettinen
periytymismekanismi. Kuitenkin eräässä tutkimuksessa
ilmeni, että saksanpaimenkoirilla ja kultaisilla noutajilla
esiintyi muihin puhdasrotuisiin koiriin verrattuna enemmän
ruoka-aineallergioita, joka viittaisi jonkinlaiseen periytyvyyteen.
Amerikkalaisessa tutkimuksessa on pyritty kartoittamaan muitakin
allergiaherkkiä rotuja, ja näiden joukossa mainittiin
myös collie, joka ainakin allekirjoittaneelle oli lievä
yllätys.
Toisin kuin allergia, ruoka-aineyliherkkyys sen sijaan voi "puhjeta"
hyvinkin nopeasti yliherkkyyttä aiheuttavalle ruoka-aineelle
altistumisen seurauksena, koska yliherkkyyteen ei liity immunologista
reaktiota.
Koiranpentujen liian aikaista vieroittamista on
joskus esitetty erääksi ruoka-aineallergioille altistavaksi
tekijäksi. Terveillä koirilla ohutsuoli muodostaa suojaavan
"esteen", joka rajoittaa makromolekyylien imeytymistä.
Pienillä pennuilla tämä este toimii vielä
epätäydellisesti. Kun ruuan vieraat proteiinit kulkeutuvat
pennun kehittymättömään suoleen, jotkut niistä
pääsevät läpi suojakerroksesta, tunkeutuvat
imukudokseen ja laukaisevat immunologisen vasteen. Suolen immunologista
suojamekanismia vioittavilla suolistosairauksilla voi myös olla
samanlainen vaikutus. Tällä hetkellä tämä on
vielä teoreettinen selitys, mutta saattaisi selittää
sen, miksi joillakin koirilla allergiat puhkeavat suhteellisen nuorina.
Lisätutkimukset aiheesta ovat kuitenkin tarpeen.
Ruoka-aineallergian tai yliherkkyyden
diagnosointi vaatii aluksi muiden allergian aiheuttajien
poissulkemisen. Tällaisia ovat esimerkiksi hyönteisten
puremille herkistyminen tai lääkeaineyliherkkyydet. Jos
epäillään ruoka-aineallergiaa, diagnoosi
käsittää yleensä kolme vaihetta: eliminaatiodieetin
syöttämisen kunnes oireet helpottavat, alkuperäiseen
ruokintaan palaamisen, jotta voidaan todeta onko se todella oireiden
aiheuttaja, sekä epäiltyjen ruoka-aineiden
lisääminen dieettiin yksitellen jotta saadaan selville
mikä nimenomainen ruoka-aine oireet aiheuttaa. Tällöin
allergiaoireiden tulisi ilmaantua kahden viikon kuluessa.
Eliminaatiodieetin tulisi koostua ruoka-aineista, joille koira ei ole
aiemmin altistunut, ja sen tulisi sisältää proteiinia ja
hiilihydraatteja suunnilleen suhteessa 1:2-1:4. Aluksi koira totutetaan
ruokaan n. neljän päivän ajan. Allergia-oireiden tulisi
hävitä suunnilleen 3 viikon kuluessa, mutta oireiden
häviäminen voi viedä jopa 10 viikkoa. Yleisimpiä
raaka-aineita eliminaatiodieettiin ovat lammas ja riisi, mutta
myös kanaa, kalaa ja perunaa voidaan kokeilla. Viime vuosina
lampaanlihan käyttö teollisissa koiranruuissa on melkoisesti
lisääntynyt, joka on valitettavasti johtanut siihen,
että myös lampaanlihalle allergisten koirien
määrä on kasvanut. Kotitekoinen ruoka on parasta, koska
jotkut herkistyneet koirat reagoivat teollisiin koiranruokiin. Kaikki
makupalat ja ylimääräiset herkut on unohdettava
eliminaatiodieetin aikana, myös eläinperäiset puruluut.
Kun allergiaa tai yliherkkyyttä aiheuttava
ruoka-aine tai aineet on lopulta saatu selville, voidaan koiralle
valita sopiva ruoka. Ruuan tulisi olla maittavaa, tasapainotettua ja
sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet, mutta
ei tietenkään allergisoivia raaka-aineita. Markkinoilla on
useita varta vasten allergisille koirille suunniteltuja teollisia
ruokia, tosin valitettavan harvat näistä ovat
perusteellisesti kliinisesti testattuja. Kokonaan tai osittain
kotitekoiseen ruokaan siirtyminen on myös eräs vaihtoehto
allergiselle tai yliherkkyyksistä kärsivälle koiralle.
Tällöin on vain muistettava varmistaa, että kotiruuan
koostumus on riittävän sopiva ja monipuolinen vastaamaan
koiran tarpeita.
